torstai 24. toukokuuta 2012

Rotumääritelmä

SUOMENLAPINKOIRA

KÄYTTÖTARKOITUS:


Alunperin poronhoitotyössä käytetty paimen- ja
vahtikoira. Nykyisin myös suosittu seurakoira.

LYHYT HISTORIAOSUUS:


Saamelaiset ovat jo vuosisatojen ajan käyttäneet
suomenlapinkoiran tyyppisiä koiria porojen paimennukseen ja vartiointiin
Fennoskandian ja Venäjän pohjoisosissa. Näiden koirien perusteella Suomen
Kennelklubi hyväksyi lapinpaimenkoiran ensimmäiset rotumerkit vuonna 1945. Nimi
muutettiin lapinkoiraksi vuonna 1967. Rodun tyyppi ja rotukuva alkoivat selkiytyä
1970-luvulla, rotumääritelmää on täsmennetty useita kertoja. Rodun nimi muutettiin
edelleen suomenlapinkoiraksi vuonna 1993. Rotukuva on vakiintunut nopeasti ja
nykyisin rotu on erittäin suosittu pääasiassa koti- ja harrastuskoirana koko Suomessa.

YLEISVAIKUTELMA:


Keskikokoa hieman pienempi, kokoonsa nähden
voimakasrakenteinen, korkeuttaan hieman pitempi, pitkä- ja tuuheaturkkinen
pystykorvainen koira.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA:

Rinnan syvyys on hieman pienempi kuin puolet
säkäkorkeudesta. Kuono on hieman kalloa lyhyempi. Kallon on hieman leveyttään
pitempi, syvyys on sama kuin leveys.

KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE:

Älykäs, rohkea, rauhallinen ja oppimishaluinen.
Ystävällinen ja uskollinen.

PÄÄ:

Voimakaspiirteinen, verrattain leveä.

KALLO-OSA:

Leveä, päälaki hieman kaartuva. Otsa on melko kaartuva. Selvästi
havaittava otsauurre.

OTSAPENGER:

Selvä

POSKET:

  Voimakas, leveä ja suora; sekä päältä että sivulta katsottuna.  Mieluimmin musta, kuitenkin karvapeitteen väriin sopiva.
KIRSU:

  Tiiviit

HUULET:

  Leuat voimakkaat. Leikkaava purenta.

PURENTA:

Tummanruskeat, kuitenkin karvapeitteen väriin sopivat, soikeat. Ilme on Keskikokoiset, pystyt tai taittokorvat, verrattain etäällä toisistaan, Keskipitkä, voimakas ja tuuhean karvan peittämä.
KORVAT:

tyvestään melko leveät, kolmion muotoiset ja varsin liikkuvaiset.

KAULA:

  Lihaksikas ja leveä, hieman erottuva.

RUNKO

SÄKÄ:

  Vahva ja suora.

SELKÄ:

  Lyhyt ja lihaksikas.

LANNE:

  Keskipitkä ja hyvin kehittynyt; vain hieman viisto.

LANTIO:

  Syvä, pitkähkö, lähes kyynärpäiden tasolle ulottuva, ei kovin leveä. Vatsaviiva loivasti kohoava.

ALALINJA JA VATSA:

Suhteellisen korkealle kiinnittynyt, keskipitkä, tuuhea ja pitkäkarvainen. Vahvaluustoiset, voimakkaat, edestä katsottuna suorat.
  HÄNTÄ:

Hännän päässä voi olla J:n muotoinen koukku. Koiran liikkuessa häntä on selän
päälle tai kupeelle kiertynyt, levossa se saa olla riippuva.

RAAJAT

ETURAAJAT

YLEISVAIKUTELMA:

yhdensuuntaiset.


LAVAT:

Samanpituiset kuin lavat. Lavan ja olkavarren välinen kulma on Hieman rintakehän alareunan alapuolella, suoraan taakse Melko vankat, pystysuorat.
KYYNÄRPÄÄT:

suuntautuneet.

KYYNÄRVARRET:

  Joustavat.

RANTEET:

  Keskipitkät, hieman viistot.

VÄLIKÄMMENET:

  Korkeahkot, pikemmin soikeat kuin pyöreät, tiheän karvan peittämät.
KÄPÄLÄT:


Päkiät ovat kimmoisat ja sivuilta tiheän karvan suojaamat. Vahvaluustoiset, voimakkaat, takaa katsottuna suorat.
TAKARAAJAT

YLEISVAIKUTELMA:
yhdensuuntaiset. Kulmaukset ovat selvät, mutta eivät kovin voimakkaat.
 Keskipitkät, leveähköt ja vahvalihaksiset.
REIDET:
 Eteenpäin suuntautuneet, polvikulma on melko selvä.
POLVET:
 Suhteellisen pitkät ja jäntevät.
SÄÄRET:
 Kohtuullisen matalat. Kinnerkulma on selvä, mutta ei kovin
KINTEREET:
voimakas.
 Lyhyehköt ja voimakkaat. Pystyasentoiset.
VÄLIJALAT:
 Samanlaiset kuin etukäpälät. Kannukset eivät ole toivottavat.
KÄPÄLÄT:
 Vaivattomat. Vaihtaa melko herkästi ravin laukaksi, joka on mie-luisa
LIIKKEET:
liikuntamuoto. Raajojen liike on yhdensuuntaista. Työskennellessään
suomenlapinkoira on ketterä ja nopea.
 Kauttaaltaan tiivis ja poimuton. Runsasta, varsinkin uroksilla selvä kaulus. Peitinkarva on pitkää, suoraa.
NAHKA:
KARVAPEITE
KARVA:
karkeata. Päässä ja raajojen etupuolella karva on lyhyempää. Pehmeää ja tiheää
pohjavillaa on oltava runsaasti.
 Kaikki värit ovat sallittuja. Yleisvärin tulee olla hallitseva. Yleisväristä
VÄRI:
poikkeavaa väriä voi esiintyä päässä, kaulassa, rinnassa, rungon alaosassa, raajoissa
ja hännässä.
Ihannesäkäkorkeus uroksilla 49 cm, nartuilla 44 cm, sallittu poikkeama 3 cm. Tyyppi on tärkeämpi kuin koko.
KOKO:
±
 Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi
VIRHEET:
suhteutettuna virheen vakavuuteen.
- puutteellinen sukupuolileima
- kevyt pää
- puutteellinen otsapenger
- luppakorvat
- liian voimakkaat tai suorat takaraajojen kulmaukset
. jatkuvasti selkälinjan alapuolella kannettu häntä
- pohjavillan puute
- makaava karvapeite
- kihara peitinkarva
- yleisvärin epäselvyys.
 ylä- tai alapurenta
HYLKÄÄVÄT VIRHEET:
- nikamavika hännässä.
Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin
HUOM.
laskeutuneina kivespussiin.
OLKAVARRET:

melko avoin.


RINTAKEHÄ:

Kylkiluut ovat hieman kaarevat, eturinta on selvä, ei kovin voimakas.

SILMÄT:

pehmeä ja ystävällinen.

KUONO-OSA:

tasaisesti, mutta vain hieman kapeneva.



LÄHDE

http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/4C337C34-6AC5-4D94-8B93-42FEED0986AF/0/suomenlapinkoira126.pdf

lauantai 19. toukokuuta 2012

brindle eli värivirheet

Jerellä on tuomarin mielestä brindle eli värivirheitä. Värivirheet ovat naamassa ja tassuissa. Tässä kaksi kuvaa värivirheistä.



Lestijärven näyttely 19.5.2012

Aamulla jännitin, että tuleeko kaikki tarvittavat tavarat ja paperit mukaan. Lähdimme liikkeelle klo 8.30.

Paikan päälle, kun pääsimme niin mua jännitti, että mitenhän Jerellä menee ekassa näyttelyssä. Hyvä ilmakin meille sattui. Ei satanut vettä. Lämmintä oli noin. 16,5 astetta.

Jere oli Suomenlapinkoirien AVO-luokassa ainut koira. Lappalaisia oli näyttelyssä vain 10kpl yhteensä. Tuomarina meillä oli Kipinä Markku.

Jere sai tämmöisen arvostelun:

Vanualuustoinen, hyvä kokoinen uros, jolla maskuliininen pää. Luisu lantio. Kinnerahtaat takaraajat, pystylapa. Ulkokierteiset eturaajat. Hyvä pään muoto. Hyvä korvat, silmät ja purenta. Köyristää ylälinjaa. Erittäin ahdas takaa. Haluton esiintyjä. Brintlemerkkejä vaalen noksissa.

TYYDYTTÄVÄ ELI T

SUHTAUTUMINEN TUOMARIIN

rodunomainen lähestyttäessä (1)







Agility harjoitukset

Käytiin keskiviikko iltana harjoittelemassa agilityä. Jereltä sujuu agility hyvin paitsi menee kaikki esteet tosi hitaasti. 

Jere tykkää eniten hypyistä, putkesta, pussista ja renkaasta. Keppejä ei osaa viel mennä oikein, jos ei näytä mihin pitää mennä. 

Keinua Jere pelkää mennä, kun se kolahtaa.

Rengas

Putki

Pussi

A-este

Hyppy

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Tuleva Lestijärven näyttely

Haen Jeren keskiviikko iltana meille. Harjaan Jereä jo vähän silloin, ettää saan takkuja ja ylimääräisiä karvoja pois. 
Torstaina harjaan kans sekä perjantaina. Haluan, että koiran turkki on hyvässä kunnossa. En halua, että turkista löytyy lauantaina takkuja yhtään kappaletta. 
Harjaan Jereä niin kauan, että kaikki lähtevät karvat on lähtenyt irti ja mustan karvan alta ei pilkistä yhtään harmaata irtokarvaa. Teen parhaani näyttelyä varten.

Toivotaan, että lauantaina ei näyttelyn aikana sataisi vettä yhtään tippaa, koska sitten Jeren turkki näyttää kauhealta.  


Jos on hyvä ilma niin harjoittelen Jeren kanssa seisomista ja esittämistä vielä torstaina. 
Saa nähdä minkälaisen arvostelun Jere saa, kun menee ekaa kertaa virallisiin näyttelyihin Lestijärvelle.